Like a normal day

Jos kohta ei tapahdu jotain oikeesti mielenkiintosta koulun ulkopuolella, niin mä oikeestikkin luokittelen itteni joko mökkihöperöks tai ihan muuten vaa hulluks. 

Mä nimittäin aamulla herään joko 5.30 tai 6.30 ja sit aamupala, ja muut normit jutut kuten meikkaus, hiustenlaitto, pukeutuminen, fb-tsekkaus ja tienvarteen, sit 6-8 tuntia koulua, taas linkal takas, läksyt, ehkä tunti koneella, saunan lämmitys ja sit saunas käynti ja nukkuu.

Mitä mielenkiintosta tossa on, kun päivän kohokohta on koulu, johon kuitenkin kyllästyy?

Ja kun porukoitakaa ei vois vähempää kiinnostaa mun menemset, olemiset, ajatukset ja unelmat, niin mitä ihmettä mä touhuan täällä korvessa?

Siis muuta kun istun koneella... 

Tosin tänään, kun etsin erittäin pitkään sitä, kuka on säveltänyt ja sanoittanut 1000 Meere:n (Ja tiioks teillekkin, että Bill ja Tom Kaulitz ja David Jost mitä luultavimminkin, en löytäny ihan tarkkaa, mutta jos ne on Gehinkin, niin miks ei sit Meere mee samoilla, ei se musan opettaja sitä tiedä, kun en tiedä mäkään...) niin satuinpa törmäämään erään haastattelun suomennokseen, missä Bill ja Tom selittävät sitä, miten Schrein biisit saivat alkunsa. 

Kaikkein ihanimmin oli selitetty Vergessene Kinder, tuli jopa itkettyä, sillä niin osuva. Mieleen tuli vain muutama sana; "Danke schön, ich liebe euch"

 VERGESSENE KINDER
Bill: Fanit inspiroivat tämän laulun myös. Me saimme paljon kirjeitä ihmisiltä, joilla oli vaikeita kohtaloita. He ovat todella aikaisin joutuneet olemaan yksin ja elämään vaikeata elämää. Ne jotka asuvat kotona, kukaan ei heistä ole kiinnostunut. Me kirjoitimme tämän laulun, että näistä lapsia huomioitaisiin. Tämä laulu on omistettu lapsille, joita kukaan ei ajattele.

Mulle yhtä henkilökohtasta ja suloista ja toisaalta niin surullista selitystä/omistuskirjoitusta/omistusta, miksi tuota nyt voikaan kutsua, en oo vielä tälle kappaleelle löytänyt, eikä varmaan löydykkään. Siinä on syynsä, miksi mä olen Alien. Vaikka on kulunut jo monta vuotta siitä, kun mä Redenin kuulin ensikerran, niin mä en silti unohda sitä tunnetta, mikä mulla oli.

Tai sitä tunnetta, kun mä kuuntelin ensimmäisen kerran Schrein tai jonkun muun näistä levyistä. 

Ja sitä tunnetta mikä syntyy, kun kuuntelee Vergessene kinderin, sitä ei voi ees sanoin kuvailla, sillä siinä on yhtä aikaa jotain niin herkkää ja koskettavaa ja kuitenkin vahvuutta, jota haluais tavotella. 

Ehkä mun pitäis lopettaa nää höpinät Tokio Hotelista, ennen kun mut pöpiksi luokitellaan, tai jotain sinne päin. 

It got fucked up...

Yeah, se siitä videon tekemisestä. Unohin joka ikinen kerta viime viikolla sen kameran kotia, whippii, hyvä muisti mulla...

Ja just nyt oon lahjakkaasti mahatauvissa, jo toisen kerran tälle vuotta. Niinku se yks viikko maaliskuussa ei ois ollu tarpeeks. Järkyttävä nälkä mutta kun ei tiedä että pysyykö se ruoka 5 sekunttiakaan sisällä, niin ei oikein innosta se ruokapuolikaan. 

Jostain kumman syystä haluisin jo kouluun; se tarkottais sitä että mä oon jo terve eikä mun tarttis jäähä jälkeen joka hemmetin aineessa mitä mulla tässä jaksossa on. Jos tää tahti jatkuu, niin mä olen hyvin pahassa pulassa 4 viikon päästä... 

Jep, minäpä menen tästä valittamasta kun ei oikeen oo voimia edes siihen... Parempaa postausta tulossa kunhan ensin tästä tauvista paranen.

Aikomuksia

Eli ideana olis huomenna koettaa kuvata videopostaus mun päivästä, saa ny nähä miten tää onnistuu, kun oon niin surkee videoitten teossa, ja youtubekaan ei taida musta niin kovasti tykätä. Ja luultavasti joku pitää mua pöpinä jos linkissä tai lukiolla videoin jotain, mutta siellähän se suurin osa päivästä mulla kuluu.

Lukion alku on joo sujunu ihan mukavasti, eikä ainakaan viel oo tympääntymistä ilmaantunu. Linkissä tuntee kaikki, kun siellä on vaan porukkaa ala-asteelta, ja sitten jotain yläasteenkin porukkaa, jotka sattuu tuonne amikselle menemään. Ainakin aamusin juttua riittää, kun ei oo vanhojen luokkalaisten kanssa tullu kesälomalla nähtyä :) Väsyttää vaan nää aamuherätykset, tänäänkin 5.30 herätys ja 7.10 linkki lähti tuosta tiehaarasta...

Joten olen hullu ja menen jo nyt nukkumaan, puoli seitsemältä, kyllä. Öitä kaikille, katsellaan jos sen videon saan viikonloppuna julkastua. Siis jos aikaa jää nukkumiselta ja Perillinen-sarjan kolmannelta osalta.

First day of high school

Kello soi puol kuus, silmät ristissä sängystä ylös ja aamupalalle. Väsymysaste hyvin korkea. Eka päivä lukiossa.

Mutsin kyyvil koululle, ihan liian aikasessa. Oon ekana ykkösvuoden opiskelijana paikalla. Tuutorien vetämä ohjelma alkaa ja tutustun uusiin ihmisiin, osaan samassa ohjausryhmässä oleviin ja osaan muilta luokilta oleviin.

Ruokailussa ruokala ihan täynnä porukkaa, järkyttävä meteli. Pitää huutaa jos haluu jotain sanoo vieressä istuvalle.

Koulun kiertämisen jälkeen kotia, virallisesti vasta yheltä, mutta päästiin jo puolelta. Ei siihen kolmee varttii mee sitä kouluu ympäri kiertää. Tupakkapaikat mukaanlukien, näköjään sallittua sekin, tietyillä alueilla.

Kiertelyn jälkeen hankkimaan ostotodistus linkkikorttia varten, linkkikortti ostamaan ja sen jälkeen sittariin. Reppu, kävelykengät, meikkivoide, puhdistusgeeli ja mehupurkki tarttuu mukaan, maksamaan ja venaamaan linkkiä.

Linkki tulee 14.10, Suolahdessa odottelua klo 14.50 asti ja sitten vielä 15.10 1.5km kävely kotiin.

Koulupäivä ohi. Jes.... Nukkumaan!

Todellisuudessa ei voi päiväunia ottaa, vaikka väsyttääkin, sillä unirytmi on väännettävä ees jotenkuten kohalleen. Huomenna 9 aamu, iltapäivällä klo 15-16.10 ootostunti että linkki tulee... Ihan kiva mutta kun lukkarissa ei kerrota missä opo pidetään...

Mutta se siitä, eka päivä koettu, nyt kun tuntee ihmisiä, niin ei se niin paha enää ole. En oo ainakaan ihan pihalla. Kyllä siihen tottuu, kait.

Terveelliset elämäntavat

Jep, mä ja terveelliset elämäntavat ei kyllä oikeestaan ees kuuluta samaan lauseeseen. 

Unirytmi etenkin nyt niin sekasin että luultavasti kun pitää torstaina kouluun mennä niin äiti tulee herättämää mut kasilta ja huutaa että meiän pitäis jo lähtee. Ja yöunien pituus varmana jopa 4 tuntia. 

Ja viikonloppusinkin meen joskus 1 ja 3 välillä nukkumaan, onneks sillon sentään saa nukkua rauhassa pitkään ilman herätyskellon inhottavaa piipitystä korvanjuuressa.

Siis sillon kun ei oo loma. Lomilla mä nukun sillon ku huvittaa ja valvon niin pitkää ku huvittaa.

Ruoka. hm..... Sitä menee ja paljon, varmaan vähintään tunnin välein tulee käytyä vähintään aukomassa jääkaappia, ja yleensä myös syötyä siinä samalla jotain. 

Mä syön vaikka ei ois nälkä, en syö vaikka ois nälkä. Vaihtelee aina mielialojen mukaan. Jotka taas vaihtelee minuutin välein.

Liikunta. Hirveetä kidutusta. Sillon tällön tulee pyöräiltyy kylälle ja takas yhteesä se 10km ja joka kerta jo mennessä tulee mielee et miks ihmeessä mä lähin.

Joskus mä oon tainnu tykätä juoksemisesta. Joo, cooper oli vielä tänäkeväänäkin jotain 2400, mutta en mä silti siitä enää nauti, vaikka joka vuos on tullu juostua urkkakisoissa.

Ja joka kerta päätän etten enää ikinä juokse metriäkään.

Ensinnäkin, polvethan siinä hajoo, etenkin kun oon huono muistaa venyttelyä. Tuo polvihan nyt on temppuillu jo reilun vuoden, ellei kauemminkin. 

Hygienia on varmaa ainoo mikä mua kiinnostaa. Jokailtanen suihku tai sauna, aamulla kasvojen pesu ja hampaitten harjaus kahesti päivässä.

Siivoominen taas ei oikein innosta. Siinä mä oon erittäin laiska, vaikka tänään tulikin pitkästä aikaa siivottua. Mutta sen arvaa millaset pölypallerot tuolta sängynalta löyty, ja millanen kaaos tääl melkei aina vallitsee.

Mutta silti kaikki tarvittava löytyy, alle minuutissa.

So soon

Vähänkö on menny loma nopeesti! Vaikka välillä tuntukin siltä että ei oo mitään tekemistä. 

Just nyt kuitenkin toivoo sitä loman loppumista, koska aina kun on kotona, niin joutuu töihin. Ei oikei enää 2 kuukauven jälkee innosta niin paljoo. 

Ens kesäks on PAKKO hankkia jotain töitä, mistä saa vielä rahaakin. Saiskohan tuolta kyläkaupasta parin viikon pätkän töitä, tai samantien kuukauven.

Mutta niin, koulutarvikkeita, tai lähinnä näitä kirjoja on tullu osteltua. Pitäis muistaa maanantaina soittaa Jameralle että lähettävät vielä varauskirjat postissa, niin ei tartte enää Jkl keskustaan mennä.

Ensviikolla onkin edessä koulumatkatukihakemuksen toimittaminen, linkkikortin osto ja tietty laukku ja kaikkee sellasta tarpeellista.

Blaah, ompa mulla tylsä elämä kun mä vaan höpisen tällasella kelillä jostain koulusta. Vaikka mä tuunkin kohta hulluks näitten ihmisten kanssa (tai sit mä oon jo) niin siitä huolimatta mulla oli ihana kesäloma, etenkin kesäkuun loppu, ja samoin viimenen viikko heinäkuuta♥ Parempaa tapaa viettää kesälomaa en tiiä ku hengailla ihmisten kanssa hyyyvin kaukana kotoo.

Have a great end of the summer holiday :)