perjantai 28. helmikuuta 2014

About being free and happy

Tears are falling, because of me being so emotional again. Just read about one girl, who has even sadder story than me. About girl who didn't get away of her nightmares. 
I'm glad that I left those nightmares behind me, even when they few times a year come back to me. 

Do you know the feeling when something what you wanna forget is getting back in to your mind?
Well, I have this feeling right now. It's not anymore about being haunted by my past, or about even being afraid of it, 'cause I have made peace with it. It's just being afraid that the same thing can and will happen to so many innocent people in this world. 



Somehow I'm still feeling so happy, without any reason to be. Is this what others call a life?
I'm probably going crazy. Yah, that's the best explanation why i'm crying and smiling at the same time.

Just a few hours ago I realized maybe one of the biggest things in my life;
I really have done peace with my past. I don't need to cry because of it anymore, I don't need to try to run away from it, I can just be proud of it. 
I't something what you don't expect a bullied girl to say, that she can be proud of it.
But I can say so, because I have made trough it, I survived even then when I thought that my life was meaningless, even when I felt that the whole world hates me. I found somehow the reason to smile and laugh again, reason to live and love. 




 Whenever I learn something new about me, I feel like I'm loosing a part of me, but sometimes it's good to change, it's good to become a new person. 
At least for me it has been the main reason why I have survived that long. And I'm pretty sure that it's gonna hold me trough my whole life. That's what I hope. 
And if it doesn't hold me whole my life, I hope that I have found someone who will catch me if I fall. Someone who will protect me against the cold world which wants us to fail. 

I'm happy.
I don't have a explanation for this feeling, but I'm glad that I'm feeling that way. 
I know that my life, my world is turning up side down right now, and I'm not even afraid of it. This is gonna be a really good thing for me, and I'm not gonna let this chance to get away. 
I think that I have really became the person which I should have been in the first place.
I think that I'm not lost anymore. 

I wrote this in English because it somehow felt more natural to me.

keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Lazy day

Upsista, olipas tarkotus tänää laittaa kuvaa hiustenvärjäyksestä mutta koska en ulko-oven ulkopuolella käynyt, en jaksanut yhden kuvan takia meikkamaan akneani piiloon.
Joten kuva tulee myöhemmin...
Tänään tuli vihdoinkin Sophie Jordanin Hidden, ja luin sen heti ekalta istumalta (Saara muistuta että mä otan sen maanantaina mukaan kouluun :D )

Huomenna kaiketi lähetään käymään joko Peurungassa tai Kuopiossa, mä kannatan Kuopiota oikein kovasti, mutta sekin nyt jää nähtäväks ihan samalla tavalla kuin meiän Thaimaanmatka jota ei ilmeisesti ikinä oo tulossa -.- Screw you verottaja...

Mutta ei kai mulla muuta, katellaa jos mä saisin näitten 4 vimosen lomapäivän aikana otettua jonkun siedettävän kuvan. 

Mä jatkankin tästä tuonne asian fanfics -sivuston puolelle. 
Pitäkää hauskaa lomallanne niillä joilla se on nyt ja loput kaiketi kärsii koulussa. 

maanantai 24. helmikuuta 2014

Missing my friends

 Yeah, otsikkokin kertoo. 
Hirvee ikävä muutamaa ihmistä jotka on jossain kaukana maailmalla. Yks Ruotsissa, toinen Skotlannissa ja pari muuta Kanadassa ja Italiassa. 
Tällä hetkellä tosin varmaan eniten tätä ihanaa Skotlannissa asustelevaa kiinalaissyntyistä likkaa, jonka kanssa tuli pyörittyä kesällä... oisko ollu 2012? 
Aika kuluu, ei vuosiin tuu kiinnitettyä niin paljoo enää huomiota kuin muistoihin. 

Mulla on paha tapa tarrautua kiinni hyviin muistoihin ja unohtaa elää just tässä hetkessä, mutta tää kyseinen likka aina muistuttaa mua että ei elämä oo menneisyydessä elämistä eikä tulevaisuuden murehtimista vaan se on elämistä just tässä hetkessä. 
Ja kaikki tietää että se on oikeasti vaikeeta yrittää heittää kaikki mahollinen pois päästä ja vaan heittäytyä. 

Tällä hetkellä tulee pyöriteltyä mielessä sellasta kesän 2016 viettotapaa kuin Skotlantiin lähtö. Ei toisaalta ois mitenkää paha tapa, sillä Erica on just sellanen persoona että sen seurassa ei vaan voi olla nauramatta.
Mun päässä pyörii tosin just tällä hetkellä niin loistavia muistoja että ei mitään rajaa. 

Joo, oon vähän ylienerginen tänään joten teksti on vähän sen näköstä. Huomenna ois luvassa varmaankin operaatio hiustenvärjäys - Jep, mä vihdoinkin teen sen mitä mä oon viimeset pari vuotta miettiny. Tumma brunette, vaikka kauan kyllä mietin myös kirsikanpunasta ja platinablondia.. - ja varmaan jatkan k-popin fanificien lukua. 
Käykääpäs katsomassa sivu asian fanfics, sieltä löytyy ehkä vähän tökerömmälläkin englannilla kirjotettua tekstiä, mutta kyllä sieltä niitä helmiäkin löytyy. Voin vaikka vinkata muutamia mun lemppareita jos jotakuta kiinnostaa :)



lauantai 8. helmikuuta 2014

Lääkeriippuvuus

Tuli taas eilen tehtyä reissu Jyväskylän Terveystalolle ja kävelykadulle. Tuloksena oli että pari lääkettä lisää, yhen jo olevan lääkkeen määrän lisäys ja keuhkokuvaan, uudelleen spiroon ja niitten jälkeen aika toukokuussa jälleen samaiselle lääkärille.
Mut kävin mä myös vähän shoppailemassa ja pari koulukirjaa ens jaksoo varten hakemassa. 
 Tässä hiippailee erittäin lääkeriippuvainen nalle, joka vetää nenäänsä joka aamu Beclonasal Forte 100mg. Pitäis auttaa nenän tukkoisuuteen. Siis pitäis...
 Tässä taas vedetään henkeen Serevent Discus 50mg inhalaatiojauhetta. Pitkävaikutteinen avaava, toinen niistä eilen määrätyistä lääkkeistä. Otetaan yks aamulla ja yks illalla.Pitäis vaikuttaa 16h. Saa nähä auttaako mitään.
 Alvesco 160mg jota otetaan 2 annosta iltaisin. Määrättiin sillä joulun lekurireissulla.
 Buventol Easyhaler 100mg, kohtauslääke, siis otetaan aina tarvittaessa.

Sitten päälle tietysti Buranaa kun siltä tuntuu.
Jos tää lääkearsenaali ei rupee kahen viikon kuluessa vaikuttamaan, niin sitten otetaan vielä sellanen allergialääke kuin Montelucast käyttöön, tunnetaan muuten myös nimellä Singulair.
Toivottavasti nyt sitten auttaiski jotain, niin mun ei tarttis olla ihan niin paljoo poissa koulusta kuten oon lähiaikoina ollu.

Eilisen ihanana yllätyksenä sitten huomattiin että mun astmavakuutus on vanhentunu jo vuonna 2011.. Ilmeisesti eivät voineet antaa lapsuusiän astmasta kärsineelle pysyvää, vaan pitää soitella lääkärille että lähettää sen B-lausunnon sinne kelalle. Hohhoijjaa.

 H&M:llä tuli käytyä, ja pisti silmään nämä ihanat hiuskoristeet. Ja kalliit oli, 1e.
 Nalle pöhläs tän kivan kuulikiillon, joka sekin maksoi sellaset 1e. H&M

Paljonkohan tää makso?? Oiskohan ollut 9.95e ja H&M tämäkin. 
Sit mä ostin sellaset harmaat farkut 15e ja sellasen valkosen perustopin joka tais olla 4.95e
Hirveesti ei ollu aikaa kyllä kaupungilla kierrellä, kun oli niin miljoona asiaa hoidettavana. 
Mutta kävin kuin kävinkin suomalaisessa kirjakaupassa tilaamassa Sophie Jordanin Hidden:in. Eli siis erään kirjasarjan kolmannen osan. Ja englanninkielinenhän tuo tais olla, kun ovat niin laiskoja nuo kääntäjät nuissa kustannusyhtiöissä. 
Toimitusaika tosin on 2vk, joten sitä joutuu jonkin aikaa oottelemaan...

Ainiin, melkein unohtu. Nalle on tosiaan menossa veljentytön 1v synttärilahjaks, kunhan sais vain aikaseks käyä kylässä. Se nimittäin täytti 1v jo 4. päivä.

Mutta mä lähen tästä jatkamaan Anno 1602 pelaamista. Hyvää viikonloppua kaikille.